B-sarja (1991-92 syntyneet) oli loppuun asti erittäin jännittävä ja mielenkiintoinen. Hieman asiaa latisti se, etteivät mukana olleet Laitinen, Leppäkoski ja Lehtimäki, joilla olisi ollut mahdollisuus onnistuessaan aina mestaruuteen asti. Näin ollen mukana oli 5 varsin varteenotettavaa mestaruudenjahtaajaa: Pohjala, Kurkijärvi, Lauronen, Savola ja Wallin.
1. kierroksella suurimmaksi yllätykseksi nousi Laurosen häviö Perttu Paarlahdelle. Laurosella oli kuulemani mukaan mahdollisuus voittaa sotilas ja näin siirtyä parempaan loppupeliin, mutta hän oli nähnyt jotain muuta joka ei sitten ollut niin hyvä kuin se siltä näytti. Pelin jatkuessa Lauronen menetti tornin ja upseerin jonka jälkeen seurasi luovutus.
Muissa peleissä suurempia yllätyksiä ei nähty, ja näin muut kärkipelaajat ottivat vastustajistaan varmat voitot.
2. kierroksella nähtiin jälleen yllätyksiä, kun Savola hävisi Roger Norrille. Norri oli loppupelissä paremmalla puolella, joka ratkesi Norrin eduksi pikapelivaiheessa. Kurkijärvi joutui puolittamaan pisteen Touko Setälää vastaan. Setälällä oli kyseisessä pelissä sotilas enemmän, mutta suuren tasoeron vuoksi pelin edetessä asema pelkistyi, josta seurasi remi. 2 pisteessä oli enää 5 pelaajaa: Pohjala, Wallin, Norri, Ahkuputra ja Paarlahti.
3. kierroksella Lauronen hävisi jälleen, tällä kertaa Setälälle. Kyseisen tappion jälkeen Lauronen sai haudata unelmat pronssimitalia korkeammalle sijoitukselle, kuten Savolakin. Tuloksessa 3/3 jatkoivat enää Pohjala ja Wallin.
4. kierroksella pelasin lyhyen remin Wallinin kanssa, mikä antoi Kurkijärvelle mahdollisuuden nousta jakamaan kärkisijaa, jonka hän käytti voittamalla Savolan.
5. kierroksella pelini päättyi Kurkijärveä vastaan asemaan, jossa voiton pelaaminen ei ollut enää mahdollista sotilaita eteenpäin puskemalla, tuloksena remi. Onnekseni Wallin joutui luovuttamaan puolikkaan Setälälle, joka nousi tämän sarjan positiivisimmaksi yllättäjäksi, joten kärjessä muutoksia ei tapahtunut.
6. kierroksella voitin William Linnan asemallisella pelillä. Kurkijärvellä oli daamiloppupelissä Wallinia vastaan lähes voitettu peli, mutta hän meni aikapulassa apumattiin! Näin jäljellä oli enää kaksi voittajakandidaattia: Pohjala ja Wallin. Vertailuissa Wallin oli minua edellä, joten voittokaan ei välttämättä riittäisi mestaruuteen, vaan siihen tarvittaisiin myös edellisten kierrosten vastustajieni voittoja.
7. kierroksella Pohjala ja Wallin voittivat pelinsä, mutta edelliset vastustajani onnistuivat täydellisesti viimeisellä kierroksella ja nousin mestariksi! Kurkijärvi otti pronssia voittamalla Laurosen, joka olisi voitolla vielä noussut pronssille.
Henri Pohjala 14.11.2007
——————————————————————————————–
A-sarja (1987-90 syntyneet) oli omasta mielestäni hämmästyttävän kovatasoinen, sillä merkittäviä poisjääntejä ei ollut. Itse olin niukasti ykkössijoitettu ja täten ilmeisesti myös jonkinlainen ennakkosuosikki. Muut mitalisuosikit olivat Pudas ja Räisänen ja kovimmat haastajat Myller ja Sofiev.
1. kierroksella ei tullut yllätyksiä. Itse tosin sain tehdä täyden työn voittaakseni sitkeän tamperelaisen Pekka Köykän. Aikapula asettui lopussa puolelleni ja peli kääntyi edukseni.
2. kierroksella Pudas ja Räisänen jyräsivät edelleen, mutta itse kompuroin Mylleriä vastaan. Molemminpuolisten karmeiden virheiden jälkeen molemmat taisivat olla helpottuneita puolesta pisteestä.
3. kierroksella Räisäsen hävittyä Pudakselle nousin toiseksi voittamalla Vallin.
4. kierroksella sain makean voiton. 16 siirtoa tehtynä ja Pudas ei voinut muuta kuin antautua. Lauantain jälkeen olin kärjessä puoli pistettä Pudasta, Räisästä ja Sofievia edellä.
5. kierroksella kaatui Sofiev torniloppupelissä. Pudas hengitti yhä niskaan, mutta Myller pudotti Räisäsen pois voittotaistelusta.
6. kierroksella Kahri antoi minulle kaksi kevytupseeria tornista enkä jättänyt voittomahdollisuutta käyttämättä. Varmistin PM-paikan, mutta Pudas painosti edelleen.
7. kierroksella jouduin tukalaan asemaan Räisästä vastaan. Selviydyin kuitenkin tasapeliin, eikä Pudaksen maksimitulos sunnuntaina riittänyt nostamaan häntä edelleni. Buchholzit menivät tasan, mutta Sonneborn-Berger vertailu ratkaisi mestaruuden minulle.
Mikko Niemi 16.11.2007
Vammalan Shakkikerho | http://www.vammalanshakkikerho.net
Moottori on WordPress